Meidän perhe on karanteenissa nyt koronan takia, ei siksi että meillä olisi se vaan siksi kun kuulutaan riskiryhmään ja mie en todellakaan halua sitä tautia meille. No miten tää kotikaranteeni on sujunut? Hyvin. Varsinaisesti mun kohdalla ei oo mikään muuttunut, kun mulla on muutenkin vaikeaa poistua kotoota niin nyt kun on ei nyt kiellettyä mutta hyvin suositeltavaa pysyä kotona niin mie olen ihan onnessani. Eipähän tarvii keksiä mitään syitä et miksi en oo käyny kyläs tai muuta semmoista. Ja sen jälkeen kun miun mies sairastu masennukseen/ burnouttiin (diagnoosi ei ole ihan viellä selvillä) niin ei ole hänkään mitenkään yli innokkaasti ollut kotoa poistumassa. Vain pakolliset on hoidettu. Teinille tuntuu olevan hankalinta ymmärtää mitä tää tilanne tarkoittaa. Haluisi hillua kylillä kavereitten kanssa, mutta inhottava äiti kieltää kaiken hauskan. No ei voi mitään. Ainahan mulla on ollut se "perheen pahiksen"- leima, niin eipä paljon hetkauta.
Kuten jo edellisissä blogikirjoituksissa olen todennut niin pikkuhiljaa on niitä peruutuksia tosiaan tulevista sairaala tms. käynneistä meille soiteltu. Miehen diabetes kontrollikin siirrettiin puhelin ajaksi. Tämä ei sinäänsä meitä haittaa, säästyypähän nekin bensat kun ei tarvitse ajaa 200 km sen takia. Penniä on nytten venytettävä ihan jokaiseen mahdolliseen suuntaan kun miehen sairaspäiväraha hakemus ei ole viellä käsitelty ja me joudutaan nyt elämään mun työttömyyspäivärahan voimin ja lapsilisän. Voin sanoo et tiukkaa on. Mä koitan jatkuvasti miettiä, että vieläkö olisi jotain mitä voisi myydä? Mutta eipä tuo kirppakauppakkaan käy tällä hetkellä mitenkään isosti kun kukaan uskalla hakea ostoksiaan. Joten nyt sitten tosiaan pidetää tarkkaan huoli rahoista, ja onneksi saimme jo apuja ruokasitoumuksen muodossa diakonissoilta. Kun kunnolla venytti niin 50€ riitti yllättävän pitkälle.
Yksi asia mikä tässä kotikaranteenissa harmittaa on se että toistaiseksi keskimmäisen tyttären tapaamiset on jäissä. Siellä ollaan kanssa riskiryhmäläisiä jotenka ei olisi kauhean viisasta laittaa tyttöä linja-autoon, että pääsee meille. Noo, jahka tilanne rahoittuu niin sitten nähdään taas. Toivottavasti ihmiset nyt ymmärtää että on kaikkien parhaaksi pysyä siellä kotosalla niin ei tolkuttomasti pitkity tämä korona virus juttu. Kävin juuri ylen sivuilta tarkistamassa maakuntien tämänhetkisen tartunta tilanteen ja Kainuu on tämän päivään puoleenpäivään asti edelleen tartuntavapaata aluetta. Ja toivonmukaan pysyykin semmoisena. Ihmiset tuntuu ainakin jossain määrin liikkuvan tuossa kylillä, mutta niin oli meilläkin täällä jo alkuviikosta käsidesit ja vessapaperit kaikki hamstrattu. Makaronikin oli kelvannut kun S-marketissa hyllyt loisti tyhjyyttään, alkuviikolla kun vielä kauppaan uskalsin mennä.
Hirveenä haluttasi tarjota jotain turvapaikkaa mun eteläsuomen kavereille täältä Kainuusta, kun tosiaan ei oo niitä tartuntoja täällä viellä ja heillä on pieniä lapsiakin, mutta ei se taida olla oikein mahdollista. Ei Eiksu! Et sie voi taas alkaa pelastamaan koko maailmaa, kunhan pidän nyt vaan itsestäsi ja perheestäsi huolen. Ihan aiheellinen kommentti kun tietää mun luonteen :)
Pitäkää toisistanne huolta <3 mutta pysykää kotona <3
Rakkauvella Eiksu <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti