Keskiviikkoa ihanat <3 Taas on ulkona niin kylmä, että koiria ulkoiluttaessa mulla on kolmijalkaisia nakkikoiria. Pikaseen lenkki ja sisälle. Vaan jos puet takkia niille niin varmana eivät tee mitään asioitaan. ilmeisesti palelu on sitten heistä hauskempaa.
Mulla on kaksi koiraa. Karkeakarvainen mäyräkoira, leikattu uros Ilmari eli Illi ja Welsh Corgi Cardigan Narttu Siru. Nakkeja siis. Ja aivan parhaita sydämen ja sohvan valtaajia. Mulla on aina ollut joku lemmikki ja en kyllä osaisi kuvitella elämää ilman lemmikkejä. Olisihan tuo tosi outoa, mutta tällee pakkasella kun ei itekkään sitä nenäänsä viittisi ulkona näyttää niin sillo pikkasen harmittaa. Mutta onneks kuitenkin suurimman osan vuotta ei oo tälläsiä pakkasia.
Mulla on myös astma jotenka se pakkasilmaan meneminen on välillä niinku kävelisi seinää päin. Tuntuu et happi loppuu justeensa. Kaulaliina on ihan pakko laittaa suun eteen muuten ei tuu mitään lenkillä käymisestä. Ja Sit on olo kuin pankki ryöstäjällä XD
Mut siis oikeesti onhan tuo hyväksi mulle sinne ulos pakottautua kelillä kun kelillä, kun on tota painolastiikin matkassa ja fibro myalgia. Enhän mie mitään isoja ja pitkii lenkkei vielä pysty tekemään, mutta pääasia onkin siinä että liikun edes sen vähän. Joku päivä sitten pystynkin jo pidemmälle ja taas pidemmälle.
Mie olen kevät, kesä ja syksy ihminen. Eniten kuitenkin kesä. Talvesta en tykkää. Jotenka tässä kun mennään jo helmikuuta niin alkaa päivät pikkasen edes piteneen ja aurinkokin on jo näyttäytynyt täällä Kainuun pimeydessä. Pikkuhiljaa sitä alkaa taas piristymään ja odottamaan kevättä. Ai että mä tykkään!! Keltainen toukokuu mikset sä jo tuuuuuuuuu.
On minulla tai siis meillä, muitakin lemmikkejä. Kaksi viljakäärmettä ja kolme kissaa. " Ragdollia ja yksi maatiais Arska. Mulla oli kilpikonniakin kaksi mutta niille tilanpuutteen vuoksi etsin uudet kodit, pikkasen on kyllä ikävä heitä. Noi Ragdollit on kyl koiramaisimpia kissoja mihin oon törmanny ja niiden toi lötkö ominaisuus on aivan ihana <3 Ja ovat sosiaalisia ja melkosia riehujiakin ku se aika heidän mielestään on :) siinä saa verhot ja matot sekä tavarat hyllyllä kyytiä kun ton koko luokan kissat alkaa rellestään. Mut eihän noi mamin vauvat oo edes täysi kokosia kait viel. Uhkailevat et kasvavat elämänsä ekat kolme vuotta. KHIHI
Mut joo mie mahdan nyt syyvä jotain iltapalaa ja lähteä sitten koirien kanssa tuonne pakkaseen (-25) paarustamaan. Sen jälkee viltinmutkaan sulamaan soffalle ukon viereen ja toljottaan telkkuu.
Lämmittäkää toisianne <3
Rakkauvella Eiksu
Mie olen kuin kissa Karvinen, en ole koskaan tykänny maanantai päivistä :) En vaan käsitä miksi, mutta jotenkin kaikki p***** sattuu sille päivälle. Tavallaanhan tällee pitkällä saikulla olevalle päivät häviää, en mie muuten kärryil niistä pysyisikään, paitsi että lasten koulunkäynti tuo kummasti rytmitystä elämään. Joskus tosin haluisi vaan rötvätä sohvalla eikä juosta yönkähmässä ku päätön kana etsimässä suksia ja monoja kun lapsukainen muistaa hyvin pitkällä varoajalla kertoa, että huomenna on hiihtoa. No se on sitä lapsiperheen arkea.
Olen myös saman mallinen kuin Karvinen. Pyöreä. Ja taidan välillä suhtautua ruokaakin samanlailla. Syön ilooni ja syön suruuni ja rakastan kokkailla.
Olen myös laiska. Siis siinä mielessä, että kyllä ne pakolliset tulee hoidettua mut muita asijoita tulee vitkutettua jos vaan pystyy.
Lukeminen on rakas harrastus ja Kalenterien tuunaaminen. Kuulun myös aivan mahtavaan yhteisöön/ ryhmään Facebookissa nimeltä Kalenterimania. Jo parisen vuotta olen siellä pyörinyt ja imenyt ihanaa ilmapiiriä, inspiraatiota ja sitä samanhenkisten yhteenkuuluvuutta itseeni. Kalenterin tuunaus on minulle ollut rakas harrastus jo ihan lapsesta asti, mutta vasta viime vuosina heräsin vasta huumaamaan että saman mielisiä harrastajia on Suomessa todella paljon. Siskoni löysi Kalenterimania ryhmän ja se oli menoa sitten. Liityin ryhmään ja nyt olen jo reilun vuoden ollut ryhmän ylläpidossa, ja vastuullani on myös perustamani Kalenterimanian Kirppis- ryhmä. Sekin puksuttanut eteenpäin jo kaksi vuotta.
Kalenterituunaus voi vaikuttaa joittenkin mielestä hömpälle, mutta se oikeastaan on vain askartelun muoto. On mukavaa koristella viikkoaukeamaa kun sitten siinä arjenharmaudessa on jotain kaunistakin. On sitten myöhemminkin mukava selailla kalenteria, kun pitää joku tieto etsiä. Tuunausta tehdään ihan vaan itseään varten ja itselle, eli ei paineita. Vaikkakin joskus niitä paineita onnistuu saamaan itselleen jo siitäkin jos seuraavan viikon tuunausta ei olekkaan tehty. Työpöytä pursuaa toinen toistaan ihanampia koristelu tarvikkeita, washiteippejä, tarroja, leikekuvia, die cutseja ja värikkäitä kyniä, niillä sitä luodaan sitten kaunista.
Toinen versio tuunauksestani onkin sitten jo vaativampaa. Bujoilu eli Bullet Journalin tekeminen. Eli lähtökohtana on tyhjä muistikirja, usein pistesivuilla, ja siihen sitten kynillä tehdään itselleen ajanhallintaan tarpeellisia listoja, muistiinpanoja, viikko- ja kuukausi aukeamia. Aah miten ihanan rentouttavaa.
Kaikenlainen rentouttava toiminta onkin minulle tarpeen. Kaikki mikä saa ajatukset eroon siitä normaalista oravanpyörästä ja siihen tämä harrastus on totaalisen täydellisesti omiaan. Masennuksessani, paniikkihäiriössä ja torikammossani onkin ihan hyvä että on harrastus joka saa keskittymään ja unohtamaan vähäksi aikaa kaiken muun. Se tulee tarpeeseen, koska välillä kun se hamsterinpyörä kunnolla päässä pyörii niin en saa mitään aikaan, tuijotan vain mitäännäkemättömin silmin seinää, en nuku enkä muutenkaan oikein reagoi. Joten jos sen voi jollain keinolla välttää niin hyvä. Ennen myös kudoin sukkia ja tein paljon muitakin asioita, mutta jotenkin tämä on ainoa harraste joka on aina ollut ja nähtävästi tulee aina olemaankin :)
Nyt mie lähen käyttämään koiruuvet pihalla ja sitten muihin iltapuuhiin.
Halailkaa ja kuunnelkaa toisianne
<3 rakkauvella Tänttähäärä Eiksu <3
