Hei, olen Tänttähäärä ja olen lihava. Oikeesti, useampia kymmeniä kiloja on ylimääräistä eikä vaan kahta tai kolme kiloa. Netti on väärällään keskustelupalstoja joista kaltaiseni pullukka etsii itselleen pelastusta ja sitä "sikannopeaa" keinoa (ilman puukkoa) pudottaa se ylimääräinen pois. Menet sinne palstalle sydän toivoa täysi ja löydät sen viistuhatta laiheliiniä joilla on korkeintaan viiskiloa ylimääräistä ja ne siellä kiljuu kuinka läskejä ne on. Olenko ainoa jota tuo potuttaa?? Missä ovat ne oikeasti LÄSKIT sieltä, no..... nolona kotona. Tai ainakin ne joilla on yhtä huono itsetunto kun mulla.
Mulla on maailman huonoin itsetunto ja itsehillintä. Olen lohtusyöppö, eli joka kerta kun on paha mieli niin haen ensiapua jääkaapilta. En pysty olemaan pitkiä aikoja millään maailman ruokavaliolla kun minua alkaa potuttaa, että kun muut saa syödä ja multa on kaikki muu kuin puultamaistuva paskaruoka kiellettyä (anteeksi roisi kieli). Silloin iskee kapina ja hakkaan nyrkillä pöytää kunnes jälleen sorrun menemään sinne jääkaapille. Liikakiloni ovat ihan omaa syytäni.
Olen kokeiltuani kaikenmoisia dieettejä (ja saanut kyllä tuloksiakin aikaan), joka kerta sortunut kun muutokset ovat jotenkin olleet liian radikaaleja. Nyt olenkin miettinyt että olenko tavoitellut liikaa liian pian. Eikö se nyrkkisääntö menekkin siten että syö vähemmän kuin kulutat. Ja jos kulutat vähän, lisää kulutusta ÄLÄ ruokaa??? Eikö se menekkin näin??? No nyt koitan sitten sitä. Ostin kirpputorilta kuntopyörän ja sijoitin sen huusholliini siten että sen näkee melkeinpä kokoajan. Ei ehkä kauneis sisustus asia maailmassa, mutta aika hyvin se tuolla olemassa olollaan saa syyllisyyttä aikaan minussa.
Oliskohan se itse syyllistys se oikea tapa minulle, jos ruokaa on lautasella liikaa... syyllistän itseäni siitä, jos päivän kymmenen kilsaa on polkematta niin syyllistän siitä itseäni??? Aktiivisuusrannekkeen 10 000 askeleen satsi ei ole päivältä täysi -> syyllistystä. Se muuten muuttuu tavaksi. Tai ainakin minulla on muuttunut. Kun vaan ajattelee että haluanko vain lihota koko ajan vai ostaa kokoa pienenpiä vaatteita. Ja ajan kuluttua vielä pienenpiä vaatteita.
En tavoittele nollakokoa, näyttäisin naurettavalta, koska olkapääni ovat leveät kuin ladon ovet ja vyötäröä minulla ei ole. Se mitä haluan on sellainen terve paino ja järkevämpi suhde ruokaan. Mahdotontako?
Jokin aika sitten olin 5-2 dieetillä ja toimihan se, kunnes kapina iski. Pidin orjallisesti ruokapäiväkirjaa, enkä kaikkina päivinä lopulta saanut edes välttämättä päivälle määrättyä kalorimaarää kasaan. Mutta sitten se kapinan piru iski taas, kun kateellisena kahtoi kun muut söivät tavallista ruokaa, minkä minä viellä yleensä olin tehnyt. Pyysin isännältä tsemppiä asiaan että olisin pysynyt dieetilläni, mutta lopulta tuleva joulu tappoi sen ajatuksen, halusin joulupöydässä syödä samaa kuin muutkin. Mikä siinä on ettei vaan pysty annoskokoa pienentämään?
Olen myös ollut painonvartijoiden kuurilla, sillä lähti kymmenen kiloa, jotka sain takaisin samontein kun lopetin diietin huomattuani olevani raskaana. (tästä on jo useampi vuosi aikaa) raskaana ollessa kun ei laihdutella. Mutta sorruin sitten syömään "kahden edestä" -klassinen kardinaalimunaus siis..... ja lopputuloksen voi kukin itse arvailla.
Nyt olen lisännyt liikuntaa rajusti elämääni, verrattuna aikaisempaan. Olen päättänyt että ei ole tarpeeksi hyvää tekosyytä olemassa että miksi en polkisi kuntopyörälläni sitä päättämääni 10 kilometriä joka päivä. Ei ole tarpeeksi hyvää tekosyytä olla saamatta kasaan sitä rannekkeeseen ohjelmoimaani 10 000 askelta (mielellään yli) per päivä. Ei edes se että meinaa iltaa istua ja muutaman olusen nauttia, sitä vaan poljetaan ensin ja sitten se olut. Tai jos on railakkaan illan jälkeen rapula, silti poljetaan. Suhteutetaan vaan tahti sen hetkiseen kuntoon, mutta kymppi täyteen......
Tämä on nyt minulla toiminut jo pari viikkoa ja painoa olen saanut pois 8,7 kiloa. Olen myös pienentänyt annoskokoa ja päättänyt et jatkuva laukkaaminen jääkaapilla saa loppua. Syön vain kolme kertaa päivässä. Siinäkin opettelua kerrakseen, kun yleensä en ole aamiaista osannut syödä, enkä välttämättä iltapalaakaan vaan olen siinä keskellä päivää mättänyt niin paljon ruokaa että napa naukuu. TOOOOOOSI tervettä !!!! Olen melkein kokonaan poistanut leivät pois ruokavaliostani ja lisännyt kasviksia huomattavasti.
Olo on parempi kuin aikoihin.... ja tuntuu että tämähän voisi vaikka onnistuakkin. En ole periaatteessa kieltänyt mitään itseltäni, mutta antanut samalla itselleni ukaasin että jos herkuttelen (esim. pullakahvi) niin sitten pitää polkea ylimääräistä. Koitin facebookkiin perustaa suljetun ryhmän OIKEASTI pullukoille jotka haluu tsemppikaveria tai vinkkejä muilta samassa veneessä olijoilta, mutta saapahan nähdä alkaako ketään kiinnostaa.....
Iltapalani oli tänään salaattia ja maitoa, ja nytkin tuntuu taas siltä että liikaa. Syyllistys systeemi siis toimii.....
Tavoitteenani on viellä käydä lääkärillä varmistamassa etten tee mitään hullua ja tee itselleni tuhoja tällä touhullani.... Ja se kannattaa muillakin muistaa. Jos et ole varma teetkö laihdutustouhuissasi oikein niin kysy ammattilaiselta.
Tälläistä tällä kertaa, tsemppiä kaikille pullukoille jojoiluissanne, tai sitten siihen että aloittaa laihdutuskuurin. Rakastakaa toisianne....
Heippa tältä erää

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti