26 toukokuuta 2014

Masentunut Suomalainen

Minä olen aina pitänyt itseäni isänmaan ystävänä. Olen aina ollut ylpeä siitä että saan luonnonkaunista Suomea asuttaa ja täällä elää- Viimeaikoina (lue viime vuosina) olen eninemässä määrin alkanut masentua siitä mihin asiat ovat menossa. Rahaa työnnetään milloin mihinkin porssanreikään ulkomaille kun on pakko laittaa kun muutkin eu maat niin tekevät. Nostetaan poliitikkojen palkkoja. Ihmisten jotka eivät tiedä tai ovat kokonaan unohtaneet, millaista on elää toimeentulon rajamailla. Kukaan ei pidä enää suomen kansalaisen puolia, ei valtio ainakaan. Jota voisi jo verrata suureen yritykseen jolle tärkeintä on saada minimimiehityksellä maksimi hyöty irti. Revitään kansa (työlainen) rikki ja toivotaan että sitten ku sen tilanne koittaa että joku tulee ja pelastaa.

Ei meitä sota-aikaankaan kukaan pelastanut. Vaikka kovin puja ruinattiin joka suunnasta. Itse sai pieni Suomi rimpuilla ja pyristellä. Jotenka miksi meidän pitäisi nyt kauheasti autella muita? Kun takuulla apua ei takasin päin tule, ollaan vaan käsi ojossa että "anna Suomi lisää". En yhtään ihmettele katkeruutta vanhusten silmissä, kun kaikki minkä eteen he taistelivat, tekivät töitä ja uhrasivat perheensä on kuin pois pyyhittyä. Minusta on tekopyhää kun poliitikot itsenäisyyspäivänä ja kaatuneiden muistopäivänä vievät seppelettä haudoille ja puhuvat sanoilla suurilla. Kun selkeästi mielessä liikkuu vain, että kuinka saisi itselleen seuraavan lööppiotsikon, lisää liksaa ja lisää valtaa. Ja juuri heidän toimestaan Suomi ampuu itseään päähän ja kuolee hidasta ja kituvaa kuolemaa. 

Minä inhoan politiikkaa, mutta rakastan suomea. Minä ajattelen tätä katajaista kansaa joka edelleen koittaa sitä "kaskeaan polttaa" ja suota kuokkia ja koko ajan joku heittää kapuloita korkeammalta rattaisiin. Joku viisas poliitikko kommentoi medialle ettei tämän köyhän aineiston tulisi lisääntyä. Unohtaa mokoma että tuskin se häntäkään olisi ilman tätä köyhää kansaa kuka kuitenkin on tarvittaessa kuitenkin noussut barrikaadeille ja mennyt juoksuhautoihin tätä maata puolustamaan. Ja miten on nyt, nämä vanhukset jotka maatamme ovat olleet puolustamassa makaavat unohdettuina homeisissa hoitokodeissa, jossa työntekijät on kiskottu niin kireälle etteivät he mitenkään jouda antamaan sitä hoivaa ja pitämään yllä inhimillistä hoitoa, jota ehkä haluaisivat. Siinä kiireessä paraskin hoitaja alkaa katkeroitumaan ja miten luulette sen vaikuttavan hoidon laatuun? Minusta on väärin juhlia sitä itsenäisyys päivää kun ensin luovutettiin Suomi Eulle ja sitten viellä sen raha. Markka. Ja viellä valehdeltiin kansalle ettei hinnat mihinkään nouse. Kas vain kuinka kävikään. 

Koko Suomen on säästettävä rahaa, paitsi poliitikkojen. Lakkautetaan kouluja että saadaan aikaan säästöjä, entä mitalin toinen puoli? Saadaan aikaan myös ylisuuria koulukolhooseja, joissa on ylisuuria luokkia ja opettajia jotka eivät mitenkään voi ja pysty huolehtimaan opetuksen laadusta ja oppilaistaan kunnolla, kun on täysi työ vahtia että edes suunnilleen kaikki ovat paikalla. 

Edelleenkin haluaisin kysyä Oy Suomi Ab:lta että kumpi on parempi: hyvin voiva ja motivoitunut työntekijä, vai semmoinen joka on sairaslomalla koko ajan. Kumpi tuottaa paremmin? Samaa voisin kysyä ihan yleisesti Suomalaisilta yrityksisltä? Kun kerran minimistä revitään maksimi niin eikö kenelläkään edes hieman kolkuta omatunto kun revitään se työntekijä sairaseläke kuntoon vuodessa ja sitten seuraavassa kvarttaali palaverissa huudetaan ja raivotaan kun on sairaslomia liikaa? Että pitää vähentää. Olisiko mitenkään mahdollista että jos vaikka työvoimaa olisi palkattu tarpeeksi ja niiden oloista välittäisi joku edes paskan vertaa niin voisikohan nämä "turhat" sairaslomat vähentyä? Saattaisikohan yrityksen tuottavuus parantua kun työntekijät olisivat motivoituneita.

Olen masentunut suomalainen, edelleen ylpeä kotimaastani ja sen kauneudesta, mutta en siitä miten tätä maata hoidetaan. Miten sen kansa on hylätty ja jätetty oman onnensa nojaan. Miten sen lapsiperheitä kiristetään koko ajan enenmän, Miten sen vanhukset on hylätty ja unohdettu ja minkä vain rikkaat pärjäävät. Ei suomesta Monacoa saa joten eikö olisi aiheellista lopettaa edes yrittäminen??? 

Kuule Hyvä Suomi : lakkaa huolehtimasta siitä mitä muut maat Suomesta ajattelevat jos rahaa ei kaikkialle löydykkään, vaan muista tämä tosiasia: Jos huolehdit omistasi, niin ne huolehtivat sinusta. Huonot uutiset ja asiat kulkevat kulovalkean tavoin, mutta voiko maalle parempaa PR:ää toivoa kuin se että sillä voisi olla EU:n onnellisin kansa. Eikö siinä olisi jotain mistä olla ylpeä ja mitä tavoitella?? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti