perjantaita....

Eilen ei joutanut kirjailemaan, tosiaan tallitöitä oli ja sitä siivousta ja serkku perheineen kyläili.  Sain minä sitten kuitenki jotain aikaan, mutta tunnostaa että viel olisi puuhaa vaikka muille jakaa tuossa siivoomisesa. Pyykkikone saisi mun laskujen mukaan pyörii ainaki paripäivää ihan koko ajan mutta kun ei saa kuivamaan niitä missää noppeesti. Meillä on kämpäs niin kostee ilmanala ettei täällä pyykki kuiva. Ulkonakin on vähintään epävakaa keli joten kuivuvat kun kuivuvat, jos kuivuvat.

Petivaatteetkin pitäsi viel vaihtaa ja koiraa harjata ja ja jaja..... satamiljoonaa juttua lissää. Eipä se oo kuin siitä kiinni et alkaa ja tekkee vaan. Tänttähäärä saisi alkaa  touhuumaan.

Ja mitä se tekeekään, bloggaa hartaana ja kuuntelee kun pesukone haluaa lingota ihtensä kuutakiertävälle radalle. Yläkerran pesuhuonekkin pitäsi mennä ja siivota kun siel on jouduttu kissapotilasta pitämään, joten sen voisikin ottaa seuraavaksi urakaksi. Helpoin tapahan on riisua ihtensä nakuksi ja kastella koko pesuhuone ja perinteisesti kontaten juuriharjan kanssa pestä. Sitten kun on valmis voisi käydä suihkus ja olisi puhdasta sekä ämmä että pesuhuone. Oispahan vaan helppoo kun olis tyyliin kaksi huonetta joka siivota ja thats it.

Keli on suht nätti , tosin lupailihan tuo taas sadekuuroja tällekki päivää, mutta ainakin toistaiseksi on ihan jees keli. Aamulla tuli äitin ja siskon ja laumankoiria kanssa käytyy pikkuisella lenkillä ja sitten oliki tallin siivous ja aamupala. Mie olen nyt hevosen hankinnan jälkeen oppinu aamulla herään ajoistaas ja menny nukkumaan ajoistaas niin saapi jotain aikaankin kun ei mee koko aamupäivä koisatessa hukkaan. Päikkäreistäkin olen koittannu luopuu, mut aina joskus tulee niin ylipääsemätön väsykki et on pakko oikasta soffalle.Jokunen aika sitten mie olin viel melkoinen unihirviö et kutakuinkin puolet vuorokaudesta meni koisaamiseen ja yhteen vaiheeseen oli semmoinen onkelma et en nukkunu juuri ollenkaan. Joten monenlaista on pitäny kokea ja kokeilla. Tosin sille unen puutteelle mie en mahtannu mitään, mie olin vaikka kuinka väsy mut uni ei vaan silti tullu ollenkaan. Mutta siitä on jo aikaa onneksi ja näyttää et sitä onkelmaa ei enää ole. Nyt maistuu uni , joskin joskus on aamulla selkä niin kippee ettei meinaa ylös pedistä päästä. C´est la vie

nyt pittää tosiaan malttaa luopua koneesta jo ja mennä touhuumaan jotenka lopetan nyt mut illalla mahdollisesti lissää
-E